Heipparallaa Ulkoilijat!
Kiitos viime perjantain suunnittelusessiosta - alkaa hahmottua
aivan omanlaisensa kurssi. Tältä pohjalta on hyvä valmistautua. Tosi
tilanteessa tietysti on aina varauduttava kaikenlaisiin yllätyksiin, jotka
tuovat ihan oman leimansa kurssiin. Muutenhan voisi vaan suunnitella ja se
olisi sillä selvä eikä maastoon tarvitsisi mennäkään:).
Luin muuten sen Kohtalona Seilin Saari -kirjan ja petyin sen
heppoisuuteen. Henkilöt olivat yksioikoisesti ja epäuskottavasti hyviksiä tai pahiksia. Tärkeä
kohta jossa vääryys tapahtuu jää valmistelematta ja motivoimatta ja draama jota
olisi voinut rakentaa, ohitetaan kertomalla. Sitten sorrutaan
melodramaattisuuteen kohtaloonsa alistumisesta... hohhoijaa. Mutta lukekaa
kumminkin, ei siinä kauaa mene.
Yhdessä sen Jenni Vartiaisen Seili -biisin kanssa pääsin
kyllä tunnelmaan: Kun Seili kerran on tietolähteidemme mukaan myyttinen
tuomittujen saari, mikä saa MEIDÄT lähtemään sinne? Mitä me sieltä todella
etsimme? Kauneuttako kuitenkin? Karuutta? Aikaa? Millaisen todellisuuden
löydämme?
terkuin Mari
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti